SKIP TO MAIN CONTENT

Repatriasaun Artefaktu Rapa Nui Sira: Loos ka sala?

Tapati Festival celebrations on Rapa Nui
Renascimentu kulturál Rapa Nui nian amplifika ona apelu ba repatriasaun hosi restu mortais no artefaktu bei'ala sira-nian. Source: Anadolu / Anadolu/Anadolu via Getty Images

Muzeu Austrália nian repatria ona restu mortais sira hosi ema illa Rapa Nui hamutuk na'in 17 ba sira nia fatin orijen iha Pasífiku orientál. Retornu ida-ne'e renova ona apelu sira ba retornu estátua jigante sira, ka Moai, hosi Muzeu Britániku. Maibé arkeólogu ida ne'ebé hela iha Reinu Unidu hatete katak atu labele anula arranju istóriku sira ne'ebé halo entre parte sira ne'ebé konkorda.


Published

By Tuipoloa Evan Charlton, Tavishek Sharma

Presented by Cristina Benedek

Source: SBS



Skip to podcast episode content

Muzeu Austrália nian repatria ona restu mortais sira hosi ema illa Rapa Nui hamutuk na'in 17 ba sira nia fatin orijen iha Pasífiku orientál. Retornu ida-ne'e renova ona apelu sira ba retornu estátua jigante sira, ka Moai, hosi Muzeu Britániku. Maibé arkeólogu ida ne'ebé hela iha Reinu Unidu hatete katak atu labele anula arranju istóriku sira ne'ebé halo entre parte sira ne'ebé konkorda.


Ida-ne'e hanesan viajen naruk ida ba restu mortais ancestral sira hosi ema na'in 17 hosi illa Rapa Nui.

Hasai hosi fatin hakoi sagradu sira no lahó konsentimentu Indíjena nian hosi espedisaun naval Alemaña iha tinan 1882. Hafoin tempu naruk restu mortais no fatuk sira ne'e fo fali hosi Muzeu Austrália nian.

Ba ema Indíjena Rapa Nui sira hanesan Victor Pakomio, sira nia beiala nia repatriasaun, besik sékulu ida ho balun liutiha - sai hanesan parte ida hosi kura pós-koloniál ne'ebé la'o hela.

"Ha'u tanis tanba ha'u haree eskultura hosi ha'u nia ema sira iha pasadu," nia hatete."

Ha'u tanis tanba ha'u haree ha'u nia povu nia eskultura iha pasadu.
Victor Pakomio

Rapa Nui hanesan teritóriu polinéziu ida iha Chili. Fatin ne'e mais ou menus oras lima ho balun hosi kapitál Santiago. Koñesidu mós hanesan Illa Páskua, fatin ne'e famozu liu tanba nia estátua jigante sira, ne'ebé koñesidu hanesan Moai.

Repatriasaun ne'e hetan finansiamentu hosi Fundasaun Muzeu Austrália nian. Melissa Malu, hanesan xefe ba Kolesaun no Envolvimentu Pasifika nian iha Muzeu Austrália, hatete katak retornu hosi restu mortais bei'ala sira Rapa Nui nian ne'e kona-ba hadi'a sala sira iha pasadu.

Iha ne'ebé relasaun harii ona iha ne'ebé ami konsulta ona no iha dalan ida ba retornu, importante ba Muzeu Austrália atu hala'o serbisu ida-ne'e", hatete hosi Malu.

Maibé, muzeu sira seluk iha mundu tomak kontinua rai artefaktu sira no ruin sira hosi Rapa Nui. Maski iha apelu sira ba repatriasaun - Muzeu Britániku mantén sira nia pojisaun ba estátua fatuk rua ka Moai - inklui jigante Hoa Hakananai'a.

Iha deklarasaun ida ba SBS Our Pacific, porta-vós ida hosi Muzeu Britániku hatete, "Muzeu rekoñese signifikadu hosi Hoa Hakananai'a no Moai Hava ba komunidade Rapa Nui ohin loron, no rekoñese impaktu hosi sira nia hasai hosi illa."

Laiha sala ida atu hadi'a, tanba ne'e sei la fo fila.
Mario Trabucco della Torretta

Arkeólogu klásiku ne'ebé hela iha Reinu Unidu Mario Trabucco della Torretta apoia Muzeu Britániku nia pozisaun hodi mantein Hoa Hakananai'a.

"Iha kazu partikulár ida-ne'e, ha'u hatete katak laiha sala ida atu hadi'a, tanba ne'e sei la fo fila.. Iha relatóriu ida hosi tinan 1869 ne'ebé bazikamente hatete katak ema Rapa Nui sira ajuda duni mariñeiru britániku sira hodi ke'e sai Moai. Primeiru, hatudu sira nia atensaun ba ida-ne'e, hafoin ke'e sai ho sira, no depois ajuda sira lori sai liuhosi ho ró HMS Topaze, Entaun ho situasaun iha ida-ne'e, ita iha akizisaun ida ne'ebé halo ona ho lejítimu, halo ona lahó hahalok sala ruma. Entaun, se ema mai rekere hafoin tinan 150, tinan 200 no dehan, 'Lae, ha'u hakarak ida-ne'e fila fali.' Ba ha'u, ida-ne'e laloos. Ida-ne'e bazikamente hakarak atu fila fali relójiu istória nian no koko atu harii pasadu alternativu ida."

Maibé ba ema Rapa Nui sira hanesan Frei Francisco Nahoe fiar katak fatin loos ba Moai sira, maka iha uma, ne'ebé situa iha kontestu kulturál.

Nia hatete, "Husik ami hetan fali ami-nia kbiit espirituál bei'ala nian."


Latest podcast episodes

Follow SBS Tetum

Download our apps

Listen to our podcasts

Get the latest with our exclusive in-language podcasts on your favourite podcast apps.

Watch on SBS

SBS World News

Take a global view with Australia's most comprehensive world news service

Stream now